Suomen Työhygienian Seura ryTyöhygienia vaikuttamaan
Vasta eläkeläistyöhygieenikon haastavan uran aloittaneena selasin työhygienian kirjat vuodesta 1948 vuoteen 2010 ja siinä sivussa ergonomian ja työturvallisuuden viimeiset tuotokset. Mikä oli muuttunut 60 vuodessa?
Sivumäärä on lisääntynyt 100 sivusta 600 sivuun. Teoreettisuus on kasvanut tiedon lisääntymisen myötä ja tuloksellisuus sekä taloudellisuus tullut vaikuttavaksi osatekijäksi. Kun työhygienian tavoite on mittaus, arviointi ja ehkäisy, on muutoksenteon haaste tullut yhä tärkeämmäksi ja haasteellisemmaksi. Tavoitekin on yhä vaativampi – aina yksilön onnellisuuteen ja työpaikan menestykseen asti. Nuo ovat yleviä tavoitteita, kun ihmiskauppa ja lapsityövoima ovat edelleen osa globaalin ja jopa suomalaista työn arkea. Hyvä oivallus kuitenkin on, että riskien ohella huolehditaan työhyvinvoinnista ja että työstä saadaan hyvinvointia. Onko se haaste työhygienialle?
Työhygieenikon kannalta kemian teollisuuden nousu tärkeimmäksi vientiteollisuudeksemme ja kaivosteollisuuden onnistumiset ja epäonnet ovat tärkeitä viestejä. Siellä, missä riskinarviot on tehty huolella ja ammattitaidolla sekä arjen tavoitteet tunnistaen, onnistumiselle on kyetty luomaan hyvät edellytykset. Tapahtumat ovat myös osoittaneet vanhan totuuden: terveydellä ja taloudella on selkeä riippuvuus. Oikeat tavoitteet ja tunnusluvut ovat johtamisen ja toiminnan ydintä, ja niihin pääsy on nähtävä investointina.
2000-luku on tuonut vahvasti esiin työhygienian turvallisuusjohtamisen ja työhyvinvoinnin osana. Olemme sekä pakotettuja että osin halukkaitakin ymmärtämään yrityksen toimintatapoja ja arvoja. Työhygieniahan on osa sitä tekemistä, jolla varmistetaan työpaikkojen tavoitteiden positiivinen suunnittelu ja toteutuminen. Näin taataan laadukkaat, häiriintymättömät työprosessit tuottamaan hyvä talous ja takamaan hyvinvointia työstä. Ovathan työhygieenikot haasteeseen osin vastanneetkin arvioimalla esim. työtekoa ja keskittymistä häiritseviä melutasoja.
Työssäni aiemmin opin, että riskienhallinta on osa työpaikan sisäistä varmistusta mutta myös sisäisen tarkastuksen kohde. Työhygieenikon on nähtävä kokonaisuuksia tärkeiden ammattidetaljien lisäksi ollakseen vaikuttaja. Teollisuudesta eläköitynyt kollegani totesi taannoin, että työhygieenikon on pidettävä yritysjohto varuillaan, jotta johto loisi edellytykset työhyvinvoinnille arjessa. Työhygienian tavoitteiden ja mittareiden on oltava osa yrityksen työhyvinvoinnin tavoitteista. Kuten työhyvinvoinnin historia osoittaa, olemme kehittyneet päämäärätietoisesti perässä hiihtävistä neuvojista ennakoiviksi tuloksentekijöiksi. Siksi on hyvä ymmärtää yritys-kulttuurin ja esimiesten roolien merkitys, kun kehitytään reagoivasta korjaavan ja kehittävän kulttuurin kautta työhygieenikkojakin asiantuntijoina käyttävään vuorovaikutteiseen turvallisuus-kulttuuriin.
Työhyvinvointikylä-ajattelussa oleellista on nähdä kokonaisuus selkeästi oman ja yrityksen tekemisen näkökulmalta lähtökohtana analyysille, jolla yritys priorisoi investointejaan. Hyvinhän tuo thv-ajattelu onkin edennyt (vrt. Työterveyspäivät luennot 2012) – sirpaleisuudesta on edetty kokonaisuuden hallintaan. On ymmärretty kannattavuus, liittyminen vuorovaikutteiseen johtamiseen, työn organisointiin, osaamiseen, terveyteen, ja työympäristöön. Yrityksillä on omia thv-konsepteja ja malleja sekä toimijoiden rooleja. Kuitenkin tulosmittareissa ja niiden liittämisessä yrityksen kehittämiseen ja tuloksellisuuteen on vielä parantamista. Työhygienian liittyminen tähän kokonaisuuteen on jatkossa vaikuttamisen kannalta tärkeää - miten yritys kehittyy lakitasolta huipputasolle tavoitteelliseen systemaattisesti suunniteltuun thv- ja turvallisuustoimintaan.
Työhygienia osaamisalueena eli joku tietää altistumisasiat täsmälleen ja pitää tietoa esillä sekä kokonaisuuteen vaikuttaminen eli yrityksen ja työntekijän menestyksen tukeminen ovat jatkossakin haasteita, joilla työhygienian näkyminen ratkaistaan. Luonnontieteilijöinä meillä on siihen syy-seuraussuhteen ymmärtäjinä hyvät edellytykset.
Aiemmista henkilökohtaisista arvoista luopuen - turhan nulkkasu on turhaa- kävin kuntotestissä. Oli sekä positiivisia että negatiivisia palautteita. Kuntoprosessi siis pyörähti käyntiin: tilannearvio, tavoite, suunnitelma tekemisistä ja investoinneista, seuranta ja ikuinen elämä. Työhygieenikko osaa hyvin arvioinnin ja mittaamisen. Tarvitsisimmeko lisää johtamiseen vaikuttamista ja riski- että työhyvinvointiymmärrykseen liittyvää pedagogista osaamista vaikuttaaksemme tehokkaasti ja löytääksemme onnellisemman elämän?
Miten yrityksessä työhygieenikko vaikuttaa, mitä tietoa hän tarvitsee vaikuttamiseensa v.2013, saako työhygieenikko arkeensa tukea tiedollisesti ja taidollisesti, mitä koulutusta ja tukea hän tarvitsee?? Haastan työhygieenikko Heikki Hellmanin vastaamaan mm näihin kysymyksiin.
Hannu Anttonen
STHS:n eläkeläisjäsen, ex-työterveyslaitoslainen ja dosentti kuolemaansa asti
Kommentoi blogia facebookissa!